Eilen kerroin innoissani arkeen palaamisesta ja tänään fiilistelen viikonloppua. Tarkemmin jos ajattelee, niin eikös viikonlopun fiilistely kuulu arkeen? Ainakin mulla kuuluu (ainakin tänään). Olen ollut yksin kotona tämän viikon ja päätin nyt nämä pari vapaapäivää käyttää ihan vain itseni hemmotteluun. Ensi viikko tuo tullessaan niin paljon uutta informaatiota, että on aiheellista hetki rentoutua ja ladata akkuja. Toki hemmotteluun minulla ei ole älyttömän korkea rima, vaan lasken siihen jo tämän aamun hitaan aamupalan, kolme kuppia kahvia ja Gilmore Girlsin pauhaamassa taustalla. Kiireettömyyden. Takapihalta poimitut vadelmat ja mansikkajugurtin. Ostin pitkästä aikaa mansikkajugua ja se on yhtä mansikkaista kuin muistelin. Ihanaa, kun tänään ei ole pakko tehdä mitään, mutta on aikaa tehdä kaikkea, jos haluaa. Saatan istua sohvalla neulomassa koko päivän, käydä parin tunnin kävelyllä ja ruokakaupassa, kokata ja leipoa herkkupäivän kunniaksi tai istua illan lintutornilla auringonlaskussa. Tai sitten sulatan pakkasesta pullan enkä tee mitään. Ja se on ihan tosi jees.
- Jonna
0 Comments
Aloitin tänään mun uudessa työpaikassa. Vapauttava tunne, sillä koko kevät ja kesä meni stressatessa onkohan töitä edes tarjolla. Kuka nyt irtisanoutuu vakituisesta työstä keskellä maailmanlaajuista pandemiaa? Ja muuttaa toiselle puolen Suomea ilman minkäänlaista verkostoa? Minä täällä hep! Mutta ylläripylläri siitäkin selvittiin. Aikuisena uusien kavereiden etsintä tuntuu tosi vaikealta, joten tästäkin syystä olen ihan fiiliksissä uudesta työstä. Pääsee tutustumaan isoon joukkoon ihmisiä, ja suurella todennäköisyydellä löytää edes yhden afterwörk-kaverin! Tähän mennessä uuden työn parhaita puolia satunnaisessa järjestyksessä: 1. Kahviautomaatti 2. Työaikojen säännöllisyys 3. Hurjan hyvä perehdytys Nämä kokemukset listattu yhden päivän perusteella, katsellaan tarviiko päivitellä lähiaikoina!
- Jonna Oon niiiin innoissani. Aloitin mun ekan villapaidan neulomisen, ja ajattelin kasailla tänne pienen sarjan sen valmistumisesta. Ohje on Novitan 3/2017 lehdestä, jonka bongasin kirpparilta eurolla. Ostopäätös syntyi sekunnissa, kun kannessa luki sanat "sukka-extra", mutta yllätin itseni kun aloin haaveilevasti silmäillä villapaitoja. Oijoi. Lehtihän on täynnä ohjeita, joten rohkeasti marssin Tokmannille ostamaan langat, ja projekti on nyt jo lupaavalla mallilla! Aikaisempi neulomishistoriani on vain ja ainoastaan villasukissa, joiden näpertelyn aloitin viime syksynä. Ja kirjoneuletta en ole aiemmin uskaltanut edes ajatella. Juuri näistä syistä olenkin niin pirun ylpeä itsestäni, vaikka ensimmäisen raidan kuvio onkin vähän tulkinnanvarainen. Sain juuri toisen raidan valmiiksi, ja se on ihana. Vain pari hassua virhettä (todisteena siitä että itse tein!). Olen päivitellyt instagramiin tarinoita projektista, koska tästä ei voi olla liian innoissaan, joten jos kiinnostaa seurata mun hidasta mummoutumista niin @tmijonnaingelise haltuun! Neulon paidan "osissa", eli selkä, etupuoli ja hihat. Lisäilen tänne kuvia ja väliaikainfoja kun saan ensimmäisen kappaleen valmiiksi.
- Jonna |
JonnaOon 22 vuotta, juon paljon kahvia ja tykkään kirjoitella asioita ylös muistiin. Tää koko sivusto perustuu lähinnä näiden kahden harrastuksen summaan, ja vuosien päästä voin sitten nostalgisin mielin lueskella näistä hetkistä. Archives
August 2020
Categories
All
|